kuva kannesta
sivu 1 sivu 2 sivu 3

HENNA JORONEN:
Selonteko taiteilijuudestani


Mitä tarvitsen ollakseni tyytyväinen? Rannalle ajautuneen puun, sinistynyttä lautaa, työkaluja ja valoa, toisaalta ruokaa, lämpöä ja aamukahvit. Tässä muutama juttu. Jotta olisin tyytyväinen itseeni ihmisenä, teen ideoistani todellisuutta. Pidän taiteilijan itsenäisyydestä, itseni kehittämisestä, etsimisestä, yksinäisyydestä. Minussa vaikuttavat ja minua kiinnostavat juureni: itä ja suomalaisuus, suku ja sattuma, kuinka minusta tuli minä? Myös politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat: Mitä on tasa-arvo? Tai kuinka työn arvo määräytyy?

Läheisiä aiheita minulle ovat ihmiskeho, pyöreät muodot, puut, oikeudenmukaisuus tai oikeastaan se, miksi oikeudenmukaisuus ei toteudu, orgaanisuus, vanheneminen ja teini-ikä, myös erotiikka ja tunnekylmyys. Minua kiehtovat ääripäät, tarkka realismi ja sattumanvaraisuus, asiat, joita ei voi järjellä selittää, hiljaisuus. Teen kantaaottavaa taidetta. Sitten kun se tuntuu liian raskaalta, siirryn siihen herkkään esteettiseen pisteeseen, missä ei tarvitse ajatella ja analysoida, vaan annan tunteiden, värien, viivojen ja materiaalien kuljettaa. Materiaalin olemus tai jokin esineen kappale voivat synnyttää idean. Elän rönsyilevien ideoitteni kanssa, nukun niiden kanssa, maassa näen veistoksia, jotka ovatkin roskia... Toteutan arjessani ja taiteessani samoja periaatteita eli kulutan harkiten, ratkon ongelmat, sanon asiat selvästi ja ytimekkäästi.

kuva Henna Jorosesta

Taiteessani tarkoitukseni ei ole olla ensisijaisesti hauska tai ironinen. Mielenkiintoista olisi, jos saisin ihmiset tuntemaan tai hiljenemään, tutkimaan itseään ja ympäröivää maailmaa. Kyllä, olen vakava, välillä todella traaginen. Traagisuus voi tahattomasti tai tahallisestikin kääntyä huumoriksi. Yhä enenevässä määrin taiteeni käy vähäeleiseksi. Viljelen toisinaan mustaa huumoria, mutta aika vähän. Mieleeni tuli kerran työskennellessäni, että yritän taiteessani yhdistää soittimen ja vanhan naisen, mutta kun ei ole sitä soitinta eikä vanhaa naista, niin täytyy improvisoida. Teokseni voivat olla myös muistiinpanoja tai tunnemuistoja. En mielelläni rajaa materiaalia tai tekniikkaa, jota käytän. Maalaan, piirrän, veistän, teen performanssia, installaatioita, käsitetaidetta, readymade-töitä jne. Työhöni on vaikuttanut lapsuuteni, otan kaiken mitä olen kokenut elämässäni taiteeseeni mukaan. Taiteilijoina minuun ovat tehneet vaikutuksen Rebecca Horn, Roi Vaara, Kaija Saariaho, John Lennon, Mikko Lipiäinen, Katri Vala. Pidän myös mm. persialaisesta runoudesta, jazzmusiikista ja nykytanssista.

jatkuu seuraavalla sivulla >>


sivu 1 sivu 2 sivu 3