Aivojen aktivointi

Nykysuomalainen yhteiskunta pyrkii vähättelemään taidekoulutusta. Ihmistä ei kuitenkaan voida suoraan kouluttaa bisnesorientoituneeksi yrittäjäksi. Sitä ennen on käytävä muita kehitysvaiheita läpi. Taidekoulutus antaa mahdollisuuden löytää elämään luovia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Synnynnäistä luovuutta on väestössä vain tietyllä prosentilla. Se on yhteiskunnan kantava voima. Mutta, onko se tietoista tyhmyyttä, että taideaineiden asemaa peruskoulussa heikennetään?

Tarvitaanko taideaineita peruskoulussa?

Tein pikagallupin muutamien akateemisten maallikoiden keskuudessa ja sain seuraavanlaisia vastauksia:

- Insinööri ilman mitään mittasuhteiden tajua on melkein ympäristörikollinen.
- Kyllä. Insinöörin on myös oltava luova.
- Kyllä. Ne stimuloivat oikeaa aivopuoliskoa, jota tarvitaan myös dynaamiseen ongelmanratkaisuun. Insinööriaineet kehittävät vain vasenta staattista puoliskoa.
- Ratkaisuja ei synny ilman ideoita. Luovuuden lähde = taidekasvatus. Mitä teknisempää, sitä olennaisempaa on em yhtälö.
- Kyllä. Pitää pystyä ilmaisemaan itsensä kuvallisesti, jotta pystyy ilmaisemaan itsensä ryhmässä.
- Tarvitsee, koska ihmisistä tulee joka tapauksessa fakki-idiootteja.
- Urheilijan on ehdottomasti oltava luova ja taideainekoulutuksessa mukana, pärjätäkseen tavallisessa elämässä, muuten hänestä tulee dummy.
- Peruskoululaisen on turhan aikaista suuntautua ammattiin. Monipuolisuus on tärkeämpää.
- Ei kukaan ole kypsä valitsemaan ammattia alle 16-vuotiaana. Monipuolinen luovuus tärkeää.
- Insinöörit ovat usein luovia, mutta yhtälöihinsä kangistuneita, impulsiivisuutta ja heittäytymistä harvemmin näkee mainostoimiston bisneksessäkään.
- Mistä ne luovat insinöörit tulevat, jos taideopetusta kouluissa vähennetään? (Nokian Ollila)

Taidekoulutus on siis välttämätöntä maallikoidenkin mielestä. Aivojen luovuuden kehittyminen edellyttää otolliseen aikaan osuvaa taidekoulutusta, joka alkaa jo peruskoulussa. Sen on jatkuttava nuoruusikä ja sitä on ylläpidettävä myös aikuisena. Se on samankaltainen asia kuin näkö- tai kuuloaistin kehittyminen. Jos ärsytystä ei ole, ne jäävät kehittymättä. Sille on siis neurologinenkin peruste. Japanilainen pariskunta kertoi, että Japanissa kalligrafia on taidetta. Ja siksi visiointikyky on Japanissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin länsimaissa.

Täällä siis visiointikyvyn kehittämisessä taideopetuksella on tärkeä rooli.

TEKSTI: kuvataiteilija Anja Härkönen
anja.harkonen@gmail.com
KUVA: Aino Louhi,
aino@kaino-kustanne.com