Kuka todella oli Mona Lisa

Mikä taideteoksessa on tärkeintä? Ovatko värinkäyttö, sommittelu ja rytmi, valo, varjo ja omintakeisuus oleellisinta?

Vai onko merkitystä, missä olosuhteissa ja miksi jokin teos on syntynyt, esimerkiksi Davidin Marat-teos, joka esittää kylpyammeeseen murhattua vallankumousjohtajaa. Tai tarvitseeko Warholin Marilyn-serigrafiasta tietää kuka oli Marilyn. Onko tällainen henkilöinti vain haitaksi tulkinnalle? Näin ei varmaankaan ole useimpien mielestä.

Saksalainen kulttuurihistorioitsija Maike Vogt-Lüerssen on kirjassaan Wer ist Mona Lisa? Auf der Suche nach ihrer Identität (Kuka on Mona Lisa? Hänen henkilöllisyyttään etsimässä 2003) päättänyt tulkita Leonardo da Vincin kuuluisinta maalausta teoksen syntyä ympäröivien olosuhteiden kautta. Olosuhteet tarkoittavat tässä väljästi maalausajankohdan kulttuuria ja tapoja sekä taiteilijan omaa elämäntilannetta teoksen todennäköisenä syntyaikana.

Vogt-Lüerssenin analyysi kiertyy yhden pääkysymyksen ympärille: Kuka oli Mona Lisan mallina? Oliko hän – kuten yleisimmin väitetään – silkkikauppias Giocondon nuori vaimo, vai joku muu?

Vogt-Lüerssenin ajatusketjun pääkohdat löytyvät saksan ja englannin kielillä hänen nettisivuiltaan. Hän on lähettänyt kirjeitä lukuisille museonjohtajille ja taidehistorioitsijoille kysyen mitä mieltä nämä ovat hänen väitteistään. Vastaanotto on ollut penseä. Kirjeisiin on vastattu kuukausien tai vuosien päästä lyhyellä ”Palaamme kenties myöhemmin asiaan” -viestillä tai vastausta ei ole tullut lainkaan. Onko syy siinä, ettei uuden teorian esittäjä ole taidealan auktoriteetti? Vai johtuuko vaikeneminen siitä, ettei Maike Vogt- Lüerssenin teorioissa yksinkertaisesti ole perää? Tai onko niissä tai niiden esittämisessä ja perusteluissa puutteita?

Vogt-Lüerssen kirjoittaa teoksen alkupuolella sekä vetävästi että asiantuntevan oloisesti, ja lukija on alkuun valmis uskomaan tiettyyn rajaan saakka.

Vogt-Lüerssen kysyy yksinkertaisia ja loogisia kysymyksiä. Hän vastaa ottamalla selvää esim. aatelisten vaakunoista, tutkimalla Leonardo da Vincin elämänvaiheita ja poliittista tilannetta tämän ympärillä. Vogt-Lüerssen tahtoo tarkistaa auktoriteettien vuosisatojen aikana esittämät faktat, mikä vakuuttaa lukijan hänen perusteellisuudestaan.

Vogt-Lüerssen aloittaa kirjansa kertomalla myöhäiskeskiajan ja renessanssiajan muotokuvamaalauksen perinteistä. Hän kiinnittää huomiota siihen, miten aatelisnaisten kuvissa – jotka usein saivat kunnian esittää paikallisia pyhimyksiä – vielä keskiajalla näkyvät selkeät vaakunakilvet muuttuvat vuosikymmenten aikana kätketymmiksi. Vaakunamerkki näkyy renessanssin muotokuvissa päähineen kuviossa, kaulakorussa tai kaula-aukon koristepäärmäyksessä.

Kirjassa kerrataan Leonardon elämä ja tärkeimmät teokset. Ohimennen Vogt- Lüerssen esittää erään löytönsä, maalauksen, jota hän väittää da Vincin ennestään tuntemattomaksi omakuvaksi.

Vogt-Lüerssen käy läpi Mona Lisaksi nimetyn maalauksen vaiheet maailmalla vuosisatojen kuluessa. Leonardon on kerrottu saaneen muotokuvatilauksen firenzeläiseltä silkkikauppiaalta nimeltä Francesco del Giocondo, joka oli mennyt naimisiin itseään 19 vuotta nuoremman naisen Mona Lisa Gherardinin kanssa, mutta säilyneet asiakirjat ovat epäselviä: ne voidaan tulkita niinkin, että muotokuvatilaus koski vain kauppiasta itseään, eikä tämän vaimoa.

Toisaalta firenzeläinen taidehistorioitsija Giorgio Vasari kertoo 31 vuotta Leonardon kuoleman jälkeen, miten suuren vaivan taiteilija näki maalatessaan kauppias Giocondon vaimon muotokuvaa. Vasari ylistää kulmakarvojen kaarta, sierainaukkoja ja silmäripsiä, mutta Mona Lisana tunnetun maalauksen naisella ei ole sen enempää kulmakarvoja kuin silmäripsiäkään. Onko Vasari katsellut toista maalausta?

Niihin aikoihin kun Leonardo maalasi silkkikauppiaan vaimon, hän sai ilmeisesti toisenkin tilauksen maalata tietty firenzeläisnainen. Tämä nainen oli eräiden teorioiden mukaan ruhtinas Giuliano de’ Medicin rakastajatar nimeltä Pacificia Brandano. Ehkä Mona Lisaa pitäisikin nimittää Pacificiaksi?

Ei, väittää Vogt-Lüerssen, ja marssittaa esiin joukon Leonardon aikalaisnaisia – aatelisia, rakastajattaria, vaimoja ja tyttäriä – joista suuren maalari-yleisneron on kerrottu tehneen muotokuvia. Kuka näistä voisi tulla kyseeseen?

jatkuu seuraavalla sivulla >>