Liikaa taiteilijoita, liian vähän rahaa

Taiteilijat ovat tunnetusti köyhiä ja erityisen köyhiä ovat kuvataiteilijat. Ja köyhiä he ovat sen vuoksi, että heitä on liikaa suhteessa taidemarkkinoihin, julkisen vallan tukeen ja taideostomäärärahoihin.

Ratkaisuksi ei ole tarjottu määrärahojen lisäämistä, vaan taiteilijaksi valmistuvien määrän vähentämistä. Näin ajatellaan ainakin opetusministeriössä, jossa kuvataiteen koulutuksen aloituspaikkoja on jo supistettu ja lisää on suunnitteilla.

Samoilla linjoilla on myös Suomen Taiteilijaseura, joka kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassaan vaatii kuvataiteen ammattiin johtavan koulutuksen vähentämistä ja painopisteen siirtämistä yleissivistävään ja ammatilliseen jatkokoulutukseen. Myös perustelu on sama: kuvataiteilijoiden ammatillinen koulutus on viime vuosina lisääntynyt enemmän kuin taiteelle suunnattu tuki.

Kuvataiteen tutkintojen määrä on lisääntynyt eniten toisen asteen perustasolla, jossa lisäystä on vuosittain ollut peräti 130 prosenttia. AMK-tutkintojen määrä on kasvanut keskimäärin 11 prosenttia vuosittain.

Kuvanveistäjä Heli Ryhänen ja teos Talviuni. Hänen mielestään suomalainen kuvataidekoulutus kestää hyvin vertailun ulkomaisten taidekoulujen kanssa.

Myös Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuvataidetta opettavan kuvanveistäjä Heli Ryhäsen mielestä kuvataiteilijoita koulutetaan ehkä liikaa, mutta hän näkee asiassa toisenkin puolen.
– Kaikista kouluttautuneista ei tule vapaita taiteilijoita. Taiteen kenttä on laajentunut niin, että siinä voi toimia monella tavalla ja monessa roolissa. Näitä taitoja voi käyttää monessa ammatissa.

Tampereen ammattikorkeakoulussa valokuvataidetta opettava Antti Haapio puolestaan kysyy, mikä on liikaa.
–Meiltä valmistuvat taiteilijat ovat sitä mieltä, että liikaa koulutetaan. Apurahoja ei saa eikä töitä saa myytyä järkevään hintaan. Mutta jos taiteilijaksi haluaa ja pystyy itsensä jotenkin elättämään, niin minusta taiteilijoita voi olla vaikka kuinka paljon.

Ryhäsen mielestä peruskysymys on, ettei taiteen tekemistä edelleenkään arvosteta kovin korkealle.
–Taiteilijalle ei haluta maksaa palkkaa samalla tavalla kuin muusta työstä. Koska taiteilija tykkää työstään, ei siitä tarvitse saada kunnollista korvausta.

Taideyliopistot yhteen

Taidealan ylintä opetusta ollaan hyvää vauhtia laittamassa uuteen kuosiin. Selvitysmies Turo Virtanen on päätynyt ehdottamaan Kuvataideakatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhdistämistä yhdeksi taideyliopistoksi. Asia on tiettävästi edennyt jo varsin pitkälle.

Virtanen esittää myös, ettei korkeatasoistakaan kuvataiteen amk-opetusta pitäisi nostaa yliopistotason koulutukseksi. Näin ammattikorkeakoulut huolehtisivat kandidaattitason ja perustettava taideyliopisto maisteri- ja tohtoritason koulutuksesta. Maisteritason ylempiä amk-tutkintoja voisi suorittaa vain kansainvälisenä yhteistyönä. Kuvataiteen opetuksessa ylempää amk-tutkintoa ei ole tällä hetkellä eikä Virtasen mukaan jatkossakaan tulisi olla.

Ryhänen pitää taideyliopistojen yhdistämistä sinänsä hyvänä ideana, mutta muistuttaa, että koulutuksella on myös alueellinen näkökulma.
– Yhdistäminen voi tuoda synergiaetuja, varsinkin kun Teatterikorkeakoulu on mukana. Korkeatasoista taiteen jatkokoulutusta pitäisi kuitenkin olla muuallakin kuin Helsingissä. Kaikki eivät halua taiteen tohtoreiksi, mutta haluavat silti syventää ja kehittää osaamistaan.

jatkuu seuraavalla sivulla >>