Monta polkua kuvataiteilijaksi
Kuvataiteilijaksi voi Suomessa kouluttautua useampaa
reittiä. Korkea-asteen koulutus koostuu kahdesta rinnakkaisesta
lohkosta eli ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Ammattikorkeakoulut muodostettiin 1990-luvulla sulauttamalla
opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen
oppilaitoksia. Kuvataiteen opetusta antavia AMKeja on
tällä hetkellä kahdeksan: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala,
Tampere, Turku, Kemi-Tornio, Lahti, Satakunta, sekä Svenska
yrkeshögskola Uudessakaarlepyyssä. Kuvataiteilijan ammatillinen tutkinto (AMK) on laajuudeltaan 240 opintopistettä
eli 4 vuotta. Vuonna 2004 ammattikorkeakouluista
valmistui 146 kuvataiteilijaa. Valmistuneiden määrä
on kasvanut noin 11 prosentilla vuosittain.
Taideyliopistot antavat ylintä taidealan koulutusta Suomessa.
Kuvataiteen opetusta antavia taideyliopistoja on
kolme: Kuvataideakatemia, Taideteollinen korkeakoulu
(taiteen ja median erillisyksikkö Porissa) ja Lapin yliopiston
taiteiden tiedekunta. Niissä voi suorittaa alemman (kandidaatti,
210 op/3-4v.) ja ylemmän (maisteri, 120 op/2v.)
korkeakoulututkinnon sekä jatkotutkintoja (lisensiaatti
ja tohtori). Käytännössä lähes kaikki opiskelijat pyrkivät
suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Vuonna 2004
kuvataiteen ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 98
opiskelijaa.
Toisen asteen oppilaitokset (16 kpl) tarjoavat peruskoulun jälkeisen ammatillisen perustutkinnon. Kuvallisen
ilmaisun perustutkinnon suorittaa noin 200 opiskelijaa
vuosittain. Tutkinnon suorittaneiden määrä on 2000-luvulla kasvanut hurjasti, noin 130 prosenttia vuosittain.
Tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta ja se mahdollistaa
jatko-opinnot ammattikorkeakouluissa ja edelleen
yliopistoissa.
Taiteen opetusta voi saada myös kansanopistoissa (20
kpl) ja yksityisissä taidealan oppilaitoksissa. Ammatillisiin
opintoihin valmistavia yksityisiä oppilaitoksia ovat mm.
Taidekoulu Maa, Vapaa Taidekoulu, Alfa-Art taideoppilaitos,
Pohjoismainen Taidekoulu sekä Hyvinkään taidekoulu.
Heikoin työllisyystilanne taidealoilla on kuvataiteen ja
audiovisuaalisen viestinnän tutkinnon suorittaneilla. Kuvataiteilijoita
koulutetaan liikaa, jos mittarina käytetään
työllisyyttä. Toisaalta taidealojen koulutus muodostaa
koko koulutuksesta hyvin pienen osan (v.2000-2004 alle
5 %). Vuonna 2004 työttöminä oli toisen asteen tutkinnon
suorittaneista 15 %, amk-tutkinnon suorittaneista 32
% ja yliopistotutkinnon suorittaneista 18 %.
Teksti: Pertti Peltonen
Lähde: Paula Karhunen, Kaija Rensujeff: Taidealan koulutus
ja työmarkkinat. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja
no.31
| 
