UUSI YRITYS KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI!

Kuten jo tiedämme, Turku tulee olemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Valinta on ymmärrettävä, sillä tällä hetkellä panostetaan muutenkin Itämeren ja Suomenlahden luontoon ja matkailuun. Monenlaisia yli maan rajojen ulottuvia yhteistyömuotoja on vireillä.

Harmiteltuani hetken tappiotamme kulttuurikisassa olen kuitenkin tyytyväinen, ettemme tulleet valituksi. Siitäkin huolimatta, että Tamperetta pidetään Suomen toiseksi merkittävimpänä kulttuurikaupunkina. Seuraava tilaisuus hakea kulttuuripääkaupungiksi on vuonna 2023. Voi vain toivoa, että Rovaniemi ja Lapin matkailu eivät vie silloin voittoa, vaan kotikaupunkimme Tampere tarjoaa ytimekkään ohjelman, joka hyödyttää paikallisia asukkaita ja kulttuurinluojia, mutta vetoaa myös eurooppalaisiin kulttuurinkuluttajiin.

Kritisoin Kulttuurikoski 2011 -hakemusta liiasta laveudesta. Kaupunkimme haali yhteistyökumppaneita Seinäjokea, Kajaania ja Lappeenrantaa myöten.

Mielestäni Tampere sinällään on riittävän suuri kokonaisuus hyvin erilaisine kaupunginosineen. Pirkanmaa on nykymuodossaan uusi ilmiö ja etsii vielä identiteettiään. Alueellamme on runsaasti kulttuuritarjontaa laidasta laitaan ja lisää tulee koko ajan uusien vaikutteiden myötä.

"Turku ja sen turkasen laivat. Mänttäänpäs ei pääse lentsikalla niinko Tampereelle ja nyssekin kulkee"

Kylien kaupunki

Osallistuin talven mittaan erinäisiin kaupungin järjestämiin keskustelutilaisuuksiin, joissa pyrittiin kartoittamaan voimavaroja ja kulttuurituotannon kohteita. Mielestäni useat keskusteluissa esiin tulleet ideat ovat edelleenkin toteuttamiskelpoisia.

Erityisen viehättynyt olin Kylien kaupunki -teemasta. Sen ajatus on pilkkoa kaupunki erityisalueiksi, joiden omaleimaisuutta korostettaisiin ja viihtyvyyttä lisättäisiin kaupungin tuella ja asukkaiden aktiivisella osallistumisella. Kylien kaupunki toimisi myös koko Pirkanmaan mittakaavassa, jolloin alueiden vuorovaikutus nostaisi identiteettiä ja seututuntemusta.

Tampereen Taiteilijaseuran kannalta Kummitaiteilija-idea on kiinnostava. Siinä kaupunginosa (tai kylä) valitsee kummitaiteilijan alueellista kulttuuritoimintaa virkistämään. Hyvänä esimerkkinä on kuvataiteilija Matti Kurosentoiminta Hervannassa. Se voisi olla taiteilijan omaa taiteellista työskentelyä julkisten töiden muodossa sekä kurssi- ja työpajatoimintaa alueen asukkaiden kanssa.

Matkustin kesäkuun alussa kaupungin kulttuurivaltuuskunnan mukana ystävyyskaupunkikonferenssiin Miskólciin Unkariin. Myös Miskólc on pyrkinyt kulttuuripääkaupungiksi, mutta ilman menestystä.

Unkarin kulttuuripääkaupunki vuodelle 2010 on Pécs ja sen lähialueet teemalla Unlimited Town. Pécsin hakemuksessa korostettiin historiaa. Alue oli aikoinaan roomalaisten provinssi ja sinne perustettiin yksi Euroopan ensimmäisistä yliopistoista. Myös lähimenneisyys oli edustettuna: vuonna 1998 Pécs sai Unescon rauhanpalkinnon vähemmistöjen hyvän kohtelun ansiosta. Kaupunki panosti mm. romanien koulutukseen.

Yhteistä Tampereen ja Pécsin hakemuksissa oli panostaminen näyttelytiloihin sekä viihtyvyyden lisäämiseen mm. julkisen taiteen ja kokoontumispaikkojen muodossa. Pécs teetti itselleen imagokuvan muutoksen hakemusta varten. Sen näkyi esityksessä selkeytenä ja graafisen ilmaisun tehokkuutena. Pécs oli myös tehnyt hajurakoa pääkaupunkiin korostaen siten myös vahvaa asemaansa alueensa suvereenina kulttuurikeskuksena.

Tätä kirjoittaessani Tampereen kaupunki neuvottelee Onkiniemen Suomen Trikoon tilojen muuttamisesta opiskelija-asunnoiksi. Se merkitsee jälleen kerran uusien työtilojen etsimistä monelle kulttuurintekijälle. Toivottavasti kaupunki tulee heitä vastaan, sillä hinnaltaan edulliset ja soveliaat työtilat ovat Tampereella kiven alla.

Teksti: Anna Kirstinä
Kuva: Hanneriina Moisseinen
hanneriina@kolumbus.fi