täydellinen ympyrä kuva kannesta
sivu 1 sivu 2 sivu 3

KUVATAIDE KOHTAA FILOSOFIAN

Jos ihminen, niin kuvataiteilija kuin kuka tahansa muukin, tuntee filosofian perinnettä, se terävöittää ajattelua ja karsii työskentelystä naiiviutta ja hyväuskoisuutta. Se haihduttaa esimerkiksi harhaluuloa, että ihminen olisi tekemässä jotakin ensimmäistä kertaa, jotakin historiallisesti ainutlaatuista. Taiteet ovat aina olleet filosofisen pohdinnan kohde, mutta eri aikakaudet ja kulttuurit ovat nostaneet esiin eri taiteenlajit.

Nykyaikainen kuvataiteilija ja nykyisin kuvataiteeksi ymmärtämämme taide hahmottuivat vasta 1800-luvulla.
- Ennen tätä filosofiassa ei ole voitu käsitellä kuvataidetta sellaisena kuin me sen nykyisin ymmärrämme. Nykyfilosofia 1900-luvulta alkaen on käsitellyt nimenomaan kuvataidetta, tutkija, filosofi FM Tuukka Tomperi huomauttaa.

- Tutkijan näkökulmasta filosofian määritelmä pitäisi rakentaa laajasti, ottaa huomioon koulukunnat ja aikakaudet, mutta lyhyesti tiivistettynä filosofialla tarkoitetaan vapaata ajattelua. Se on ajattelua ilman rajoja.

Filosofia syntyi antiikin Kreikassa ja se oli ensimmäinen yritys ymmärtää maailmaa ilman myyttejä tai uskonnollisia selityksiä. Myöhemmin muut tieteet ovat erkaantuneet filosofiasta ja tieteenalana filosofia on siten vastaavasti supistunut.


Miten selität elämäntaiteen?

Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii taidetta ja sen eri ilmiöitä. Se kehittyi 1700-luvulla nykyisen taidekäsityksen rinnalla. Estetiikassa on pohdittu ihmisen aistisuutta eli sitä, miten ihminen hahmottaa maailmaa aistien avulla. Ihminen arvottaa hyvin voimakkaasti aistikokemuksiaan esimerkiksi miellyttäväksi tai vastenmieliseksi ja kauniiksi tai rumaksi. Oman elämän esteettinen muokkaaminen on elämäntaide-termin yksi merkitys. Tavallisemmin omaa esteettistä elämäntapaa rakennetaan arkivalinnoilla, sellaisilla, jotka tehdään esimerkiksi pukeutumisessa ja sisustamisessa, sekä ylipäätään niissä valinnoissa, joista etsitään itselle mielihyvää. Elämäntaide syntyy yhteisöllisesti, mutta yksilön tarkkailevassa itsetietoisuudessa on isoja eroja.

- Voisi ajatella, että nämä eivät ole niin kaukana toisistaan: design-esineitä ostava ja omaa habitustaan kehittävä "arki-ihminen" ei ole niin epätietoinen siitä mitä tekee eikä elämäänsä kokonaisvaltaisesti muokkaava "elämäntaiteilija" mitenkään enemmän irrallaan samoista esteettisen mielihyvän lähteistä, joista tavallinen ihminen nauttii. Tarkemmin rajattuna elämäntaide voi tarkoittaa refleksiivistä suhdetta oman elämän kokonaisuuteen, kehittyessään se muuttuu pohdiskelevaksi ja itsekriittiseksi. Jotkut taiteilijat käyttävät elämäänsä taiteen materiaalina. Moni rajaisi käsitteen koskemaan juuri tuollaista syvemmin tietoista, elämänfilosofista, joskus poliittista ja taiteellista oman elämäntavan muokkaamista, Tomperi selvittää.

- Vaikka nykytaiteeseen ei haluaisikaan liittää hyvän maun kysymystä, sitä on kuitenkin hyvä pohtia: jokainen muokkaa omaa makuaan jatkuvasti valinnoillaan, joten voi kysyä, mistä ihmisten makutottumukset syntyvät.


jatkuu seuraavalla sivulla >>


sivu 1 sivu 2 sivu 3